Ensisilmäys Saksaan, kuvankauniit järvet Königssee ja Obersee sekä Hitlerin toljottavat silmät
Kun yksi matkan pääkohteista, eli Slovenia oli takana, lähdin kohti toista pääkohdettani eli Saksaa. Saksa kiinnosti minua, koska olin karavaanariryhmistä lukenut, että aika moni suuntasi sinne kesällä. Mietin että mikä ihme siinä paikassa vetää puoleensa. Sehän on siis Saksa, tavallinen, harmaa ja tylsä Saksa. Oli pakko myöntää, että en oikeasti tiennyt maasta mitään. Olin käynyt Berliinissä, enkä koskaan ollut edes miettinyt sen kummemmin koko paikkaa. Kai siinä jotain täytyy olla, kun kaikki sinne änkee. Kuulema paikka olisi kesällä ihan ammuttuna täynnä, mutta ajattelin, että näin heinäkuun alussa sinne vielä ehkä mahtuisi. Nopean googlailun perusteella minua lähinnä oleva mielenkiintoisen oloinen paikka oli Lake Königssee Berchtesgadenin kansallispuistossa. Vuoria ja jorpakko, ei se ainakaan pahasti voi hutiin mennä.
Kun lähdin leirintäalueelta kävelemään kylille päin, tajusin heti miksi ihmiset tänne tulevat. Luonto on todella kaunista. Jos tykkää vuorista, vedestä ja vihreästä luonnosta, niin tämä on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Olin googlettanut, että järvellä menee vene, jolla pääsee ihastelemaan maisemia ja käymään järven toisessa päässä olevalla vesiputouksella. Lähdin siis kyllille etsimään paattia. Liput kannattaa pahimpana sesonkiaikana varmaan varata etukäteen, mutta näin hiljaisempana aikana mahduin seuraavaan veneeseen ihan helposti. Venematkan aikana opas selitti varmaan hyvin mielenkiintoisia faktoja paikasta, minä niitä tosin en ymmärtänyt, koska tämä herttainen setämies ei puhunut sanaakaan englantia. Kannattaa siis itse varmistaa netistä tai lippua ostaessa paluu aikataulut, mikäli saksan kieli ei itseltä suju. Lisätietoja saat täältä. Järvellä on kaksi pysäkkiä, jossa voi jäädä laivassa ja käydä kävelemässä. Itse en pysähtynyt kun järven päädyssä olevalla pysäkillä, josta pääsi katsomaan Lake Oberseeta ja sen vieressä olevaa vesiputousta.
Järven toisessa päässä Saletalmissa kannattaa ehdottomasti hypätä ainakin hetkeksi pois laivasta. Alle kilometrin matkan päässä on toinen pienempi järvi, Lake Obersee. Se on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Reitti sinne on hyvin helppo. Obersee järven toiseen päähän on matkaa sinnekin vaan vähän yli 1.5 kilometriä ja sinnekin pääsee ihan helposti. Matkalla oli muutama kohta, jossa polku oli aika kivikkoinen ja liukas viereisiltä jyrkänteiltä valuvan veden takia. Järven toisessa päässä on söpöisä kahvila. Ja paljon lehmiä.
Obersee järven toisessa päässä kannattaa vielä kivuta kukkulalle katsomaan vesiputousta. Mäki on aika jyrkkä ja puuskuttava, mutta maisema kyllä palkitsee. Ja kivutessa on helppo huijata itseään, ihan tässä vaan maisemia kuvaan, en siis missään nimessä pysähtynyt sykettä laskemaan. polku vie ihan vesiputouksen juurelle, mutta siellä maasto muuttuu ryteikköiseksi ja ei siellä juuri mitään enää näekkään. Eli siis ihan loppuun asti ei välttämättä kannata mennä, varsinkin kun se saattaa vaatia hienoista kahlaamista.
Olin nähnyt alhaalla useampia varoituskylttejä, jossa varoitettiin menemästä lähelle lehmiä. Pakko sanoa, että yritin kyllä olla kuuliainen retkeilijä, mutta kun ne lehmät eivät olleet. Menomatkalla ylös pääsin vielä kiertämään lauman, mutta alas mennessä tuli ruuhka ja kävelimme muumuiden kanssa yhdessä polkua pitkin.
reissun jälkeen palasin veneellä kylille ja sieltä takaisin leirintäalueelle. Aloin googlailemaan mitä muuta paikasta löytyisi ja huomasin, että tässä lähettyvillä on Hitlerin kesäasuntona käyttämä Kotkanpesä. Siellähän voisi vaikka käväistä. Kun ilta alkoi pimetä, tajusin jonkun tuijottavan vuorilta. Kotkanpesä oli lähempänä kuin luulinkaan. Näytti pelottavalta, ehkä mä pysyn vaan näissä luontojutuissa ja jätän herra paholaisen kesämökin omaan rauhaansa.
Königssee ja Obersee järvet olivat todellinen yllätys. Paikka oli ehkä yksi kauneimmista, jossa olen koskaan ollut. Samalla aikaa jylhä, mutta söpöisä. Ja lehmät on opetettu poseeraamaan innokkaita somettajia varten. Mikäs siinä on pienen ihmisen töllistellessä maailmaa.
